Ei antanut omatunto lintsata tänään, vaan vietin kaikki huimat neljä tuntia koulun penkillä kiltisti kuin ala-asteella. Lukeminen jäi kyllä vähemmälle, kun nukuin ensin kotiin päästyäni puolitoista tuntia ja sen jälkeen kaikki lenkkeilystä dr. Philiin on häirinnyt keskittymistäni. Mutta ei se koe nyt niin vaikea voi olla, eihän?

Kesäloma kutittelee jo kivasti mielen perukoilla. R lähtee ensi viikoksi etelään ja jättää minut tänne sateeseen kalpeana värjöttelemään. V sai eilen potran tytön ja häntä ei tullakaan koulussa varmaan enää näkemään ennen päättäjäisiä. Olen kateellinen molemmille. Hieman edes lohduttaa se seikka että minun pitäisi laittaa syksyä varten loma-anomus rehtorille jotta pääsen Visbyseen koulunkin luvalla. Ja että pitäisi alkaa valmistelemaan muuttoani... Voi että mikä sotku sekin oikein on!

Hampaissa näkyy hyvän kehityksen merkkejä. Olen oikein tyytyväinen vaikka en malttaisikaan odottaa että saan nämä vieraat esineet suustani pois vajaan vuoden päästä.

Nyt iltapalalle Sillä Silmällä-ohjelman seuraan ja sitten nukkumaan jotta jaksaisin yllättää mieheni hänen tullessa töistä.